Kaikilla kuvausretkillä kuvaaminen ei ole tärkein asia. Lauantaina tuli tunne, että täytyy päästä nuotiolle. Se oli tarkoitus ja kuvaaminen tehoste, koska nuotioretki sijoitettiin kuvaamattomaan kaupunginosaan. Kohteeksi arpoutui Mustikkamaa-Korkeasaari, jossa vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan elää 19 ihmistä ja sen järjestysnumero on virallisissa papereissa 19. Fantsu yhteensattuma.

Nuotiopaikkoja pitäisi olla uljaassa pääkaupungissamme joitakin. Suuntasimme tähän kohteeseen Pertun noin 10 vuotta vanhan todellisen kokemuksen perusteella, että kohteessa on virallinen nuotiopaikka/grillikatos. Ei ollut. Mikä tässä touhussa on vikana? Onko niin, että typerät vandaalit rikkoo kaiken ja tämän vuoksi nuotiopaikkoja ei ole, vai eikö ihmisiin luoteta ja tämän vuoksi ne jätetään tekemättä? En tykkää, oli syy kumpi tahansa. Nuotiolla istuminen on ihmisoikeus.

KST:n gorillagrillaajat toteuttivat nuotiovisiotaan erään nimeltämainitsemattoman kalastusseuran saaressa valmiillla nuotiopaikalla. Kohteliaina poikina toimme runsaasti polttopuita mukanamme, käytimme turvallista nuotiopaikkaa, jätimme paikat siistiksi ja polttopuita vuokraksi. Vain kengänjäljet lumessa kertoo vierailustamme. Näin sen tulisi mennä.

Sitten ne faktat. 19 ihmistä, 0,66 neliökilometriä ja eläintarha. Villieläimiäkin on ja saimme tallennettua tästä ihan todisteetkin. Lähipiirin biologi määritti, että kyseessä on jonkin pöllön syöksymisjälki jonkin hiirulaisen perään.

Written By