Östersundom on niitä viekkaudella ja vääryydellä Sipoolta riistettyjä alueita, jotka Helsinki sieppasi itselleen 2009. Sinne meni paikka, jossa on Siwa, kolme päiväkotia, koulu ja asiamiesposti, kirjasto, pitseria ja hieman reilu 500 ihmistä. Eli melko tavallinen kappale melko maalaista suomea. Kaappauksen jälkeen Östersundomista muodostui kaupunginosa 55 ja samalla suurpiiri. Östersundom nimenä liittyy Östersundomin kartanoon ja alue on tunnettu aiemmin myöskin suomalaisella nimellä Itäsalmi. Historiankirjoihin Östersundom on merkitty ensimmäisen kerran jo vuonna 1347, kun kuninkaan tuomiokirjassa Östersundom nominoitiin kalavesineen alueelle muuttaneille ruotsalaisille eikä hämäläisille eränkävijöille. Alueella on siis kahdesti tapahtunut vääryyksiä aluejakojen suhteen. Pienenä knoppitietoja mainittakoon, että Zachris Topelius eli viimeiset elinvuotensa Östersundomin kartanossa.

Östersundomin kuvaamisen suhteen tilanne meni seuraavasti. Aamulla paska keli. Sitten alkoi paistaa aurinko ja päätin lähteä kuvaamaan. Pinta-alaa Östersundomissa on 7,5km² ja siellä liikkuminen vaatii auton. Pääsin ensimmäiseen päättämääni kuvauskohteeseen ja meininki oli hyvä. Siirryin toiseen paikkaan ja kaikki meni harmaaksi. Masennuin. Lähdin kuitenkin kolmanteen suunnittelemaani kuvauspisteeseen, joka oli Porvoon moottoritien kupeessa oleva Stora damnen. Minulla ei ollut tästä paikasta mitään ennakkotietoa paitsi olettama, että se on lampi. Huomatkaa, että olen suuri kielitieteilijä. Kohteeseen pääsee parkkeeraamalla auton motarin levähdyspaikalle nimeltää Stora damnen II. Hetkonen käpöttelyä ja pääsi henkisestikin harmaan lammen rantaan. Vaikutti lähinnä umpeenkasvaneelta lätäköltä, mutta mielenkiintoisena yksityiskohtana oli sen jäällä oleva mittava eläintenjälkien arsenaali. Kettua, jänistä ja monta tuntematonta pikkuvipeltäjää. Lammen rannalla tapasin herramiehen, jonka kanssa keskustellassa kävi ilmi alueen mukava eläinkanta. Aivan vieressä metsästäjät ruokkiva peuroja, ilves nähty lähimaastossa ja kyseinen herra sanoi pitkän aikaa seurailleensa alueella pyörivän suden jälkiä. Olettama sudesta tulee siitä, että jälki on huomattava iso ja ilman ihmisen jälkien läheisyyttä, se ei siis voi olla minkään suuren koiran jälki.

Tiedä sitten mikä on totuus, mutta yleisin jälki metsässä oli fatbiken. Meinasin jopa jäädä sellaisen alle tallustellassani ajatuksissani metsäpolulla. Pyöräilijä hiipi taakseni ja aivan viime kilautteli kelloaan. Jälkihavisten perusteella maastopyöräilijät ovat alueen virallisia kingejä eikä epäilty susi.

Written By