Helsingin eteläisistä kaupunginosista viimeinen, jota ei tässä projektissa oltu vielä kuvattu oli viime lauantaihin asti juurikin Kaivopuisto. Eipä ole enää. Tällä hetkellä kaupunginosacountimme näyttää, että jäljellä on vielä 21 kuvattavaa kohdetta. Aika paljon. Ja ne jäljelläolevat on niitä pakiloita ja konaloita, jotka ei etenkään tähän aikaan vuodesta mitenkään kukkeimmillaan ole. Taannoin huutelin tuolla sosiaalisen mediankin puolella apuja tähän touhuun lokaaleilta, ja apuja luvattiinkin. Eli kaikki te ketkä apuanne tarjositte, olkaa varuillanne, kohta alan lunastamaan noita tarjouksia.
Kaivopuisto on pienehkö pläntti tuolla helsinginniemen kärjessä, jossa asuvalla väestöllä vuoden 2013 verotietojen mukaan on helsingin toiseksi paras vuotuinen keskitulo. No, asukkaitakaan tuolla ei ole kuin 450, koska onhan suurin osa alueesta puistoa ja merta. Muutama saarikin kaupunginosaan kuuluu. 1830-luvulta Kaivopuiston asumattomalle ja karulle alueelle perustettiin kylpylä puistoineen, koska venäläiset aateliset eivät saaneet mennä ulkomaille hurvittelemaan. Pietarin seurapiirit pitivät siis Kaivopuiston kylpylää puistoineen parinkymmenen vuoden ajan lomakohteenaan. Kaivopuiston itäosaan rakennettiin huviloita, joiden vuokralaisten piti kesäaikaan majoittaa kylpylävieraita. Nämä huvilat, tai ainakin niiden tontit ovat nykyään monien suurlähetystöjen hallussa. Vanha kylpylärakennus tuhoutui Helsingin pommituksissa jatkosodan aikana, mutta kylpylän ravintolarakennus säästyi ja se tunnetaan nykyäänkin ravintola Kaivohuoneena. Merkittäviä rakennuksia puistossa on Kaivohuoneen lisäksi Ursan tähtitorni, joka on pystytetty sinne 1926.
Kuvakävelyni reitti meni Olympiaterminaalilta rantaa pitkin Tähtitorninmäelle, josta hiippailin Kaivohuoneen kautta suurlähetystöjen taakse ja sieltä takaisin terminaalille. Meri oli erittäin kylmän näköinen ja taivas jotenkin uhkaava. Tähtitorninmäen pulkkamäki oli melkolailla kansoitettu laskukansalla ja kivaa näytti olevan.
Vastaa