Tämänkin blogin puitteissa on tullut käytyä suomenlinnassa ainakin kerran jos toisenkin. Saarelle on aina mukava mennä, oli sitten kesä tai talvi. Tällä kertaa kävin siellä tän Helsinkiprojektin puitteissa ja yritin saada vähän taas jotain uutta näkökulmaa. Tällä tarkoitan sitä, että ei käveltäis sitä perusreittiä lauttarannasta rantakasarmin läpi Siwaan, josta kassillinen kaljaa ja sieltä sitten Susisaaren nurtseille kittaamaan sitä kaljaa. Siellä sitten temmelletään niin pitkään kunnes paikalliset soittaa kytät. Sitten seuraavalla lautalla himaan. Siis mikäli vika lautta ei oo jo menny. Jos on, sitte nukutaan siellä kallioilla aamuun. Tämmöstä on sattunut joskus villinä opiskelijavuosina. Nyt kuitenkin perheellisenä perheen kanssa tempastiinkin Susisaaren reitti ihan uusiks. Ravintola Chapmanin jälkeen käännyttiin oikealle mäkeen, josta linnoituksen tunnelien kautta Ehrensvärdin patsaalle. Tai haudalle. Sieltä sitten lähdettiin kiertämään saarta ja löydettiin ainakin itselleni täysin tuntematon Kahvila Piper. Se oli kiva.

Venytin tätä meidän projektin säännöstöä sen verran, että otin kuvia suomenlinnan lautalta mantereen päässäkin. Yleisesti ottaenhan sääntö menee niin, että kuvat on otettava niin, että kuvaaja on kohteessa. Toivottavasti mua ei eroteta…

Sitten suokkifaktat:

  • Pinta-ala: 2,21km²
  • Väkiluku 753
  • Kaupunginosa numero 52
  • Yksi suomen suosituimmista matkailukohteista, vuonna 2009 tehty kävijäennätys 713000 vierailijaa

Knoppifakta Suomenlinnasta on se, että sen kaduilla ei ole nimiä. Saarille on annettu kirjaintunnukset (A=Kustaanmiekka, B=Susisaari, C=Iso Mustasaari, D=Pikku-Mustasaari ja E=Länsi-Mustasaari) ja taloille numerot.

Itselleni Suomenlinna tuli noiden opiskeluaikaisten sikailujen lisäksi tutuksi siitä, että olin siellä aikoinaan yhden kesän töissä. Entisöimässä upseerikerhon ja Ehrensvärd-museon ikkunanpokia. Se oli hauskaa puuhaa ja Suomenlinna oli hauska paikka olla töissä. Saarilla sijaitsee myös vankila, jonka 70 vankia pitävät huolen saaren rakennuksista ja maisemasta. Ollessani töissä tuolla näin vankeja monesti ahkeroimassa istutusten kimpussa, siinä ei varsinaisesti kiirettä pidetty.

Faktat wikipediasta.

Written By

Perttu

“Of course it’s all luck.” – Henri Cartier-Bresson