Ranchfest -18, Kaleidobolt

Ranchin saunan kuistilla bassotaiteilija T.Rossi analysoi Kaledoboltin tulevaa keikkaa seuraavasti: ” Jos Juha et ole tätä aiemmin kuullut livenä, niin kyllä ne jauhot pöllyttää naamalle”. Niin no. Niin teki juu. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa, etten ole musatoimittaja enkä koskaan oppinut soittamaan edes Ukko Nooaa. Analyysini Kaleidoboltista menee näin: otetaan monella tavalla vinksahtanut Led Zeppelin, pumpataan siihen parin kuukauden ajan steroideja ja keikkapäivänä roima annos piristeitä. Onhan se äärimmäisen piristävää kuunnella orkesteria, jonka kitaristi välttelee alhaalla roikotettavan hevikitaramaneerin, basisti näyttää Frank Zappalta ja rumpali hakkaa sooloja. Niin on hyvä.

Kaleidoboltin keikan jälkeen oli hauska katsella ihmisten ilmeitä ja kuunnella kommentteja. Kaikilla oli jotenkin hieman hölmistynyt hymyilevä ilme ja bändin vetoa päiviteltiin kuin oltaisiin enemmänkin keksi-ikäisiä. Aivan jäätävän kova veto ja monen suusta kuuluikin, että menee ihan Ranchfestin kärkikahinoihin. Aiempina vuosina aivan älyttömiä vetoja ovat esittäneet Flespress, Horse Latitudes ja Caskets Open. Nyt kävi niin, että Kaleidobolt pöllytti jauhot näiden kaikkien hienojen esitysten päälle.

Koska tämä vetäsy oli niin järisyttävä ja tuntuu vieläkin munaskuissa, on meikäläisen, eli Pertun annettava kontribuutioni tähän artikkeliin näin sanallisessa muodossakin: Ranchfest -19 ja -20, koittakaa pistää paremmaksi! Sen lisäksi, että tämä bändi oli musiikillisesti kaikkien jo vuodatettujen ylisanojen arvoinen, oli se sitä myös kuvauksellisesti. Oman kamerani muistikortille taltioituikin ranchfestiltä kuvia n. 700, niistä n. 150 oli kahdesta ekasta bändistä ja loput Kaleidoboltista. Epäilen että Juhan kuvien suhde oli aikalailla saman kaltainen. Tähän julkaisuunkin kuvia tuli nyt yhteensä 38, taitaa olla jonkunasteinen enkka 😉


Posted

in

, ,

by

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *