Hiihtolomallahan kuuluu hiihdellä, sehän on selvä, etenkin kun on korona ja kauhea lumitalvi etelässäkin. No minäkin hiihdin. Ostettuani sukset. Tosin en ostanut mitään pertsapeltosia tai luistelusuksia, vaan tommoiset metsäsukset karvapohjilla, jotka myös liukulumikenkinä tunnetaan. Jokunen viikko sitten testasin noita kapistuksia ensimmäistä kertaa ja ihastuin niihin saman tien. Kuitenkin omalle hankintalistalle päätyi noiden testattujen Altai Hokien sijaan kotimaiset OAC Kar 147 -sukset.

Olimme hiihtoloman vietossa Eerikkilän urheiluopistolla, jossa pystyi operoimaan aika kontaktittomasti ja muutenkin väljästi. Lisäksi ympäristö tarjosi mainiot ulkoilumaastot. Vielä kun keli olisi osunut kohdalleen, olisi hiihtotunteja tullut varmaan vielä enemmänkin. Nyt nämä plussakelit vetivät esimerkiksi tuon läheisen Torronsuon komeat maisemat aika vetisiksi. Hiihtäminen oli pahimmillaan 10cm loskassa uimista. No, kyllä sieltä löytyi lumisiakin kohtia, ei siinä. Kävin suolla kahteen otteeseen viikon aikana ja ekana päivänä keli oli todella harmaa ja melankolinen. Päätin silloin että teenpä kuvista mustavalkojulkaisun. Kuitenkin toisena päivänä suolle suunnatessani, aurinko alkoi jo painumaan mailleen ja auringonlasku oli aivan älyttömän hieno, joka taas vaati värejä. Tästä syystä tästä postauksesta tuli kaksijakoinen. Sainpa tehtyä tähän vielä videonkin.

Written By

Perttu

“Of course it’s all luck.” – Henri Cartier-Bresson